Kentänhoidon toimenpiteitä ja miksi niitä tehdään

Golfkentänhoitajat huolehtivat kenttien kasvuston sekä puitteiden kestävästä kehityksestä ympäri vuoden.

VIIKOITTAISET HOITOTOIMENPITEET

Golfkentän päivittäiseen hoitoon kuuluu laajasti erilaisia toimenpiteitä. Tärkein ja myös näkyvin on leikkuutyöt. Suurimalla osalla kentistä viheriöt leikataan päivittäin. Väylät, lyöntipaikat, viheriöympärystät ja muut lyhyeksi leikatut alueet leikataan kentästä riippuen kahdesta jopa viiteen kertaan viikossa. Näiden alueiden leikkuukorkeuteen vaikuttaa monet asiat mm. valitut ruoholajikkeet, vallitsevat olosuhteet ja tavoiteltu hoitotaso. Karheikot leikataan yleensä kerran viikossa. Joillain kentillä myös ylläpidetään semikarheikkoa, joka on yleensä kapea n. yhden leikkurin levyinen sektori väylän ja varsinaisen karheikon välissä. Semikarheikko leikataan väylää pidemmäksi, mutta varsinaista karheikkoa lyhyemmäksi. Tämä alue leikataan usein myös ainakin kaksi kertaa viikossa. Tiheillä leikkuuväleillä pyritään pitämään ruoho tasaisen pituisena läpi kauden. Säännöllisellä leikkuulla on myös paljon muitakin hyötyjä kuten nurmikon tihentyminen ja laakakasvun ennaltaehkäisy. Monet kentät myös harjaavat leikattavia pintojen leikkuun edellä. Harjauksella poistetaan kastetta nurmen lehden pinnalta sekä nostetaan leikattavaa ruohoa pystyyn.

Muita rutiininomaisia hoitotoimia ovat muun muassa reiän ja tee- merkkien siirtäminen. Näillä toimilla tasataan viheriön ja lyöntipaikkojen kulutusta siirtämällä kuluvaa aluetta. Nykypäivänä monen kentän ruutini toimiin kuuluu myös viheriön jyräys. Jyräyksellä parannetaan viheriön pelattavuutta tuomalla siihen lisää nopeutta ja tasaisuutta. Jyräyksen johdosta pallo käyttäytyy viheriöllä loogisemmin ja vierii paremmin muotojen mukaisesti. Myös hiekkaesteitä hoidetaan useita kertoja viikossa. Hiekka pehmitetään ja tasoitetaan joko käsin haravoimalla tai bunkkerikoneella. Tämä ylläpitää hiekkaesteen pelattavuutta.

Yksi erittäin tärkeä kentänhoidon tehtävä on kentän kastelusta huolehtiminen. Nykypäivänä tämä hoituu lähes täysin automaattisesti ennalta asetetun kasteluohjelman mukaisesti, jota ohjaa tietokone. Kasteluohjelmat pyörivät yleensä öisin, jotta kastelusta saadaan maksimaalinen hyöty pienemmän haihtumisen ansiosta. Kuivina ajanjaksoina saatetaan joutua myös kastelemaan herkästi kuivuvia alueita esim. viheriöillä käsin päiväsaikaan.

Kentänhoidon vastuulla on usein myös golfkentän yleisen siisteyden ylläpito. Roska-astiat tyhjennetään, pallopesureiden vedet vaihdetaan ja istutuksia ylläpidetään.

Kaikkien edellä mainittujen hoitojen määrä, rytmi ja toteutustapa ovat yksilöllisiä erityyppisille kentille. Näissäkin toimenpiteisiä saattaa ilmetä merkitseviäkin eroja jopa samalla tontilla sijaitsevilla eri kentillä. Kenttien budjetit ovat erittäin vaikuttava tekijä näihin toimenpiteisiin.

VUOSITTAISET HOITOTOIMENPITEET

Tasalaatuisen ja hyvän pelipinnan ylläpito vaatii vuosittain paljon erilaisia hoitotoimia, joilla luodaan ruoholle mahdollisimman hyvät kasvuolosuhteet tinkimättä pelipinnan laadusta. Näiden hoitotoimien vuosittaista määrää on vaikea määritellä, sillä se on hyvin riippuvaista monista asioista. Vaikuttavia tekijöitä on mm. valitut ruoholajit, vallitsevat sääolosuhteet, menneinä vuosina toteutettu hoito ja moni muu asia. Näiden hoitotoimien tarve on erittäin paikallista ja kentästä riippuvaista. Ei ole olemassa yhtä ns. nyrkkisääntöä, joka toimisi joka kentällä.

Lannoitukset ja kasvunsäätö

Tasaisen ruohon kasvun yhtenä edellytyksenä on tasapainoinen ravinnetalous. Lannoitukset voidaan karkeasti jakaa kahteen kategoriaan, rakeiseen ja nestemäiseen lannoitukseen. Rakeiset lannoitteet tarjoavat kasville usein pitkäkestoisempaa hitaasti liukenevaa ravintoa. Nestemäiset lannoitteet taas vaikuttavat pääasiassa nopeasti ja niiden avulla saadaan helposti ja tasaisesti tarjottua kasville pienempiä määriä ravinteita kerralla ja täten saadaan kontrolloitua kasvua. Nykypäivänä lannoittaminen perustuu pääasiassa läpi kauden tehtävään kasvun seuraamiseen sen sijaan, että lannoitusta suunniteltaisiin kuukausia etukäteen. Tämä on osaltaan vähentänyt käytettävien ravinteiden määrää ja sen ansiosta liiallisen kasvun aiheuttamat haitat ovat myös vähentyneet. Moni kenttä käyttää nykyisin myös kasvinsuojeluaineisiin lukeutuvia kasvunsääteitä, joilla voidaan tarvittaessa hillitä ruohon kasvua ja täten saada pelipinta pysymään tasalaatuisempana läpi vuorokauden. Kasvunsääteillä on myös muita hyötyjä. Yksi merkittävimmistä on se, että esimerkiksi väylillä tai lyöntipaikoilla voidaan tarvittaessa vähentää leikkuukertoja, kun ruoho ei yksinkertaisesti kasva niin nopeasti.

Ilmastukset, pystyleikkuut ja hiekoitukset

Ilmastuksilla ja pystyleikkuilla pyritään parantamaan ruohon ja ruohonjuurien kasvuolosuhteita, purkamaan maan tiivistymistä ja poistamaan kasvualustasta kuollutta ruohoa, eli orgaanista materiaalia. Tämä kuiduksikin kutsuttu materiaali muodostuu ajan saatossa nurmipinnan alle, ruohon ja kasvualustan väliin. Liiallinen kerros kuitua aiheuttaa monia ongelmia ruoholle itselleen ja pelipinnan laadullekin. Tavallisella piikki-ilmastuksella tehdään reikiä kasvualustaan, joka parantaa veden, ravinteiden ja ilman kulkua kasvualustassa. Holkki-ilmastuksella poistetaan kuitua kasvualustasta. Tällä saadaan vielä enemmän tilaa vedelle, ravinteille ja ilmalle kulkea kasvualustassa. Kasvualustasta poistetun kuidun tilalle usein laitetaan hiekkaa. Tällä parannetaan kasvualustan rakennetta, joka taas edistää kasvualustan tarkoituksen mukaista toimintaa. Pelipinnan hiekoitus myös tasoittaa nurmipintaa ja tekee siitä napakamman. Tasaisempi pelipinta saa pallon käyttäytymään loogisemmin pinnanmuotojen mukaan ja pallon pyörimään nopeammin. Pystyleikkuulla poistetaan myös orgaanista-ainesta kasvualustasta, poistetaan vaakatasossa kasvavaa ruohoa ja saadaan tietyt ruoholajikkeet leviämään tiheämmiksi. Ilmastuksia on myös paljon muunkinlaisia kuin vain holkki- tai tappi-ilmastus, näitä ovat mm. viiltoilmastus, paineilmalla ilmastaminen ja paineistetulla vedellä ilmastaminen. Erityyppisiä ilmastuksia tehdään eri tarkoituksiin useita kauden mittaan. Moni kenttä tekee myös vähintään kerran vuodessa niin kutsutun syväilmastuksen, jolla puretaan koko kasvualustakerroksen tiivistyminen salaojaan asti.

Kasvinsuojelu

Korkeiden laatuvaatimusten johdosta kasvinsuojelusta on tullut erittäin tärkeä osa kentänhoitoa. Kasvinsuojelulla tarkoitetaan kasvin suojaamista esimerkiksi kasvitauteja vastaan. Nykypäivänä suurin osa kentistä toteuttaa integroitua kasvinsuojelua (IPM), joka on kokonaisvaltaista kasvinsuojelua tauteja, kuivuutta, liiallista kosteutta ja muita stressitekijöitä vastaan. Tällä menetelmällä on voitu vähentää huomattavasti kasvinsuojeluaineiden käytön määrää ja täten pienentää luonnon kuormittumista. Tähän integroituun suojelumenetelmään kuuluu lähes kaikki hoitotoimet mitä golfkentillä tehdään. Kasvinsuojeluaineita tarvitaan kuitenkin vielä joitain kertoja vuodessa. Tällainen tilanne on esimerkiksi ennen talvea, kun ruoho suojataan lumihometta vastaan, joka on yksi yleisimmistä talvituhoista suomalaisilla golfkentillä.

Yllä mainitut toimenpiteet kattavat suuren osan golfkentänhoidosta etenkin eniten pelattavuuteen vaikuttavat ja pelaajille näkyvimmät toimet. Golfkentällä tapahtuu kuitenkin paljon muutakin jokaisena vuonna, kuukautena ja viikkona. Kuten yllä on jo mainittu niin kaikki nämä toimet, niiden määrä, ajoitus ja tekotavat ovat hyvin riippuvaisia kentästä itsestään ja käytettävissä olevista resursseista. Golfkentänhoitoon ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa vaan jokaiselle kentälle on olemassa juuri sillä hetkellä toimiva ja hyvä tapa hoitaa kenttää.

OHJEISTUS PELAAJILLE KOHDATTAESSA KENTTÄHENKILÖKUNTAA:

• Jos on olemassa riski osua pallolla toisiin henkilöihin, älä lyö. Odota kentänhoitajan merkkiä lyöntiluvasta tai kentän vapautumista.
• Pelaaja voi myös itse pyytää lyöntilupaa kentänhoitajalta käden nostolla, mutta lyödä saa VASTA kun kentänhoitaja on vastannut omalla kädennostollaan. Älä tee harjoituslyöntejä koskaan kentänhoitajan tai toisten pelaajien suuntaan.
• Sijoittaudu aina pallon taakse toisen pelaajan lyödessä.
• Anna takana odottavalle ryhmälle ohitusmerkki, kun alatte etsiä palloanne. Varmista, että he ovat ymmärtäneet ohitusmerkin. Jätä rattaat tai mailat näkyvälle paikalle merkiksi pallon etsinnästä, kun takana tulevat pelaajat eivät ole näkösällä. Etsinnän jatkuessa anna ohituslupa takana odottavalle. Varmista, ettei ketään ole lyöntisi edessä. Jos et näe pallon lentorataa tai laskeutumisaluetta, pyydä pelikaverisi forecaddieksi.
• Huuda aina kovalla äänellä FORE, jos on olemassa vähäisinkin vaara pallon osumisesta toiseen henkilöön.
• Älä koskaan lyö viheriölle, jossa lipputanko ei ole pystyssä. Onnettomuudet ja uhkaavat vaaratilanteet raportoidaan aina.

Toivotamme kaikille pelaajille oikein hyviä pelikierroksia kentillämme! Samalla pyydämme huomioimaan niin pelaajien oman kuin kenttähenkilökunnankin turvallisuuden kentällä liikkuessa.